Olen vihdoin paranemassa! Viikonlopun aikana kaikki vaihtarit sairastu johkin
ihme tautiin, vaikkei oltu edes yhdessä viikonloppuna, en ymmärrä miten
mahdollista, kaikki paikalliset on kyllä pysynyt terveinä :P Mutta hyvä niille
tietysti, tämä tauti ei todellakaan ole ollut kovinkaan kiva...


Sunnuntaisin täälä ei ole mikään muu auki kuin mäkki, niin sieltähän steyrin kaverit toi mulle sitten
syötävää (ruuaksi sitä en viiti kutsua :D ) en olekaan aiemmin täällä mäkin tarjontaa syöny... 

48h ainakin 40 asteen kuume, ja keuhkot täynnä räkää.. Eli tosi mukava saada
nukutuksi ja muuta kivaa ;) Ja tietysti tässä pitäisi saatua luettua tentteihin, 
missä materiaali saksaksi, ja tietystikään en sitten pääse perjantaina Alpeille
laskettelemaan luokkalaisteni kanssa... :S Mutta pitää yrittää päästä
lasketteleen sit joku muu kerta :)

Mutta nyt kun silti vielä olen sänky toipilaana, minulla on hyvin aikaa
kirjotella tänne jotain juttuja mitä tulee mieleen… :)

Lauantaina mentiin Peten, Amandan, Cristinan ja Karelin kanssa luisteleen
tuossa lähellä olevaan jäähallille. Amanda, Pete ja Cristina lähtivät ennen mua
jo hallille… Onneksi Karel sattui samaan aikaan minun kanssa hallille, niin hän
osasi paremmin tiskillä selittää, että halutaan siltikin luisteleen, vaikka aikaa on
vain 35 min, koska meijän kaverit on siellä jo. (Jäähalli on 5-6 suljettuna, ja tämä
sotki meijän suunnitelmat myös).

Saatiin kuitenkin vielä vuokrattua luistimet, ja mentiin kentälle ettiin muut, mutta
eipähän muut siellä vielä ollutkaan. He olivat jollain tapaa onnistunut eksymään
suorallla reitillä xD Niin muut sitten joutui vain katselemaan laidoilta, kun me
Karelin kans luisteltiin sen puolisen tuntia... :)



Mutta oli silti ihan kiva kokemus, sillä siellä ei ollut vuokralla muita kuin
hokkareita, enkä ole eläissäni sellasilla luistellut.. aluks meinas lentää persuksilleen
tai sit nokalleen xD Sain kuitenkin pidettyä tasapainoni.. Luistimet tosin ei kovin
terävätkään ollut…



Mutta äkkiähän niilläkin oppii luisteleen kunnolla, ei nyt niin vaikeeta ole,
mutta kyllä mä tyttöjen mallista tykkään paljon enemmän, ku sit voi tehä
kaikkia kivoi piruetteja ja muuta hauskaa :D

Sit Lauantai-iltana lähdin Steyriin. Huomasinkin, että en ole tainnut kertoa siitä
aiemmin mitään, vaikka tämä oli jo kolmas kerta siellä. Steyr on about 70km
Welssistä ja se on hieman pienempi pinta-alaltaan, mutta asukasluvultaan hieman
isompi kuin Wels. Siellä kulkee keskellä keskustaa kaksi jokea, näyttää tosi kivalta.
Muuten näyttää tosi samanlaiselta kuin Wels. Mutta, koska olen ollut siellä vain
pimeeseen aikaan, niin en ole saaanut sieltä kuvia.

Tutustuin Steyrissä oleviin vaihtareihin (ja muutamiin paikallisiinkin) Krakovan
matkalla. Se matkahan oli Steyrin yliopiston järjestämä. Siellä on 66 vaihtaria,
(täällä welssissä 7) niin siellä on paljon enemmän puuhaa vaihtareille kuin täälä…
Tai siellä ei koskaan ainakaan joudu yksin tylsistyyn, niinkuin täälä välillä...



Kuvittelisin viihtyväni siellä toisaalta paremmin kuin täällä, vaikka ei tääläkään
nyt niin kovin tylsää ole :D Mutta ens lukukaudella ne taas järkkää jotain uusia
retkiä mm. Budapestiin, niin osallitsun ehdottomasti sitten sillekin reissulle :)



Vaikka lauantai-iltana olin vain vesilinjalla pitämässä hauskaa niin sunnuntai
aamuna sit tosiaan heräsin 40 asteen kuumeessa.. Niin sen jälkeen nyt ei olekaan
mitään kerrottavaa tapahtunut :P Yks kaveri onneks oli niin ihana, että toi minut
autolla takaisin Welssiin sairastaan mun omaan sänkyyn :)

Olen alkanut huomaamaan täällä myös aika paljon kulttuurieroja. Välillä tuntuu,
että melkeimpä kaikissa on jotain rasittavaa. Esimerkiksi espanjalaiset on aika
paljonkin erilaisia mitä suomalaiset.Ne ovat aina myöhässä, ne rikkoo lupauksiaan,
eikä niihin voi luottaa. Nyt siihen alkaa jo pikku hiljaa tottua, että jos he vaikkapa
sanovat tuulevansa illalla pelaamaan mun kanssa biljardia, niin eivät he tulekkaan.
Kyseessä olevat asiat voivat olla noinkin pieniä, mutta kyllä se vaan osaa välillä
ärsyttää enemmänkin, jos ite odottaa sitä peliä ;P 

Sitten nämä itävaltalaiset eivät oikeen tunnu tietävän elämästä mitään. Tai ne
tuntuvat olevan suht ahkeria opiskelemaan ja lukemaan, ja ovat kyllä ystävällisiä
ja mukavia, mutta aina jos heiltä kysyy mitä tahansa, vastaus on: keine achnung.
Siis ne ei ikinä tiedä mistään mitään... Enää sitten en jaksa kyselläkään niiltä
mitään, vaan otan asioista sitten itse selvää :) 

Puolalaisen tytön kanssa ehkä vähän erilaiset mielipiteet muuten vaan vähän
kaikesta. Puolalaiset ovat todella uskonnollisia, ja ainakin tämä puolalainen
käy esimerkiksijoka sunnuntaimaamu kirkossa, vaikka olisi kipeenä... Mutta
eipä sen mulle väliä, käyköön,jos haluaa :)  (ja tietty minä olen aina se ihanin ja
fiksuin ;) ) Mutta onneksi täälä silti on kivoja kavereita kulttuurieroista huolimatta! ;)



Sitten kun paranen, ja kun ulkona paistaa aurinko ja on hieno päivä, menen
ulos ottamaan valokuvia, ja yritän kertoilla hieman lisää Welssistä! Helposti tulee
kerrottua vain mun reissuista, kun eläminen täälä Welssissä on mulle samanlaista
kuin asuminen Lahdessa!