Erittäin aurinkoisena sunnuntaiaamuna minä, Daniel ja Juha
lähdettiin ajelemaan kohti Obersalzbergia, siitä edelleen
Berchtesgadeniin (Saksan puolella), jossa sijaitsee Kehlstainhaus,
Kotkanpesä. Mökki sijaitsee 1834 metrin korkeudessa, jonne
tietenkään ei millään bussilla noustu vaan omilla reippailla jaloillamme!
Vaellusreitti ylös ei ollut ihan sitä mitä odotettiin, sillä se oli asfal-
toitu reitti ylös saakka! Mutta kyllä se silti oli huikea nousta, maisemat
olivat hienot ja luntakin välillä näkyi! Ihmeteltiin kyllä, miten siellä lunta
voi olla, sillä alhaalla lämpötila oli +34 ja ylhäällä +20.
Välillä jostain kohtia näkyi tuleva matkakohteemme, erittäin kaukana...
Meitä edellä kulki kaksi mukavaa irlantilaismiestä, josta saatiin hieman
juttu seuraa ootellessamme kolmatta ryhmänjäsentä ;D Matka ylös
kesti reilu pari tuntia. Yksi jäsenistämme ei oikeen meinannut jaksaa
siinä pahteessa,
mutta kyllä hänkin sitten viimein ilman hissien apuja kapusi korkeuksiin.
(parikymmentä minuuttia ennen määränpäätä oli tasanne, josta olisi
lähtenyt hissi ylös.)
Ohitsemme meni myös muutamia pyöräilijöitä! En kyllä voi käsittää,
miten joku voi jaksaa sitkuttaa sinne ylös!
Itselläni oli sykemittari mukana, joka näytti kokonaiskulutukseki
1300 kCal, mikä oli ihan huikea lukema, sillä ei nousu kuitenkaan kovin
raskaalta tuntunut, keskisyke oli 145. Mutta oli se kyllä hieno reitti,
oli niin mahtavat maisemat!
Sinänsä se mökki mielestäni nyt ei ollut niin upea, vaan se paikka
missä se sijaitsee! Ne maisemat, ei niihin kyllä voisi kyllästyä!
Sieltä näkyi järvikin :D
Kun olimme ottaneet muutaman sata kuvaa samoista mahtavista maisemista,
lähdimme takas alas tasanteelle kävellen, mutta siinä vaiheessa sitten
Dani sanoi, että hän mielummin valitsee bussin alas kuin kävelee myös alas,
joten Juhan kanssa sitten myös päätettiin laiskistua ja mennä samaiseen
kalliiseen (10,5€!!!) bussiin.
Oli kyllä aivan mahtava reissu! Maisemat jo autosta on niin huikeat,
tässä yksi autosta näpsätty kuva:
Illalla vihdoin kun päästiin takas auringon punaisina Welssiin, kyllä
sitä uni maittoi :) Ja muistakaahan taas katella loppukuvat picasasta... :)
lähdettiin ajelemaan kohti Obersalzbergia, siitä edelleen
Berchtesgadeniin (Saksan puolella), jossa sijaitsee Kehlstainhaus,
Kotkanpesä. Mökki sijaitsee 1834 metrin korkeudessa, jonne
tietenkään ei millään bussilla noustu vaan omilla reippailla jaloillamme!
Vaellusreitti ylös ei ollut ihan sitä mitä odotettiin, sillä se oli asfal-
toitu reitti ylös saakka! Mutta kyllä se silti oli huikea nousta, maisemat
olivat hienot ja luntakin välillä näkyi! Ihmeteltiin kyllä, miten siellä lunta
voi olla, sillä alhaalla lämpötila oli +34 ja ylhäällä +20.
Välillä jostain kohtia näkyi tuleva matkakohteemme, erittäin kaukana...
Meitä edellä kulki kaksi mukavaa irlantilaismiestä, josta saatiin hieman
juttu seuraa ootellessamme kolmatta ryhmänjäsentä ;D Matka ylös
kesti reilu pari tuntia. Yksi jäsenistämme ei oikeen meinannut jaksaa
siinä pahteessa,
mutta kyllä hänkin sitten viimein ilman hissien apuja kapusi korkeuksiin.
(parikymmentä minuuttia ennen määränpäätä oli tasanne, josta olisi
lähtenyt hissi ylös.)
Ohitsemme meni myös muutamia pyöräilijöitä! En kyllä voi käsittää,
miten joku voi jaksaa sitkuttaa sinne ylös!
Itselläni oli sykemittari mukana, joka näytti kokonaiskulutukseki
1300 kCal, mikä oli ihan huikea lukema, sillä ei nousu kuitenkaan kovin
raskaalta tuntunut, keskisyke oli 145. Mutta oli se kyllä hieno reitti,
oli niin mahtavat maisemat!
Sinänsä se mökki mielestäni nyt ei ollut niin upea, vaan se paikka
missä se sijaitsee! Ne maisemat, ei niihin kyllä voisi kyllästyä!
Sieltä näkyi järvikin :D
Kun olimme ottaneet muutaman sata kuvaa samoista mahtavista maisemista,
lähdimme takas alas tasanteelle kävellen, mutta siinä vaiheessa sitten
Dani sanoi, että hän mielummin valitsee bussin alas kuin kävelee myös alas,
joten Juhan kanssa sitten myös päätettiin laiskistua ja mennä samaiseen
kalliiseen (10,5€!!!) bussiin.
Oli kyllä aivan mahtava reissu! Maisemat jo autosta on niin huikeat,
tässä yksi autosta näpsätty kuva:
Illalla vihdoin kun päästiin takas auringon punaisina Welssiin, kyllä
sitä uni maittoi :) Ja muistakaahan taas katella loppukuvat picasasta... :)
Kommentit